Autoja ja myyryjä

Päivitelläänpäs muutamat paidat tänne. vaatetta tulee tehtyä melko säännöllisin väliajoin mutta miten se onkin niin vaikea näpytellä ne teokset tänne. Varmaan siksi että tähän menee aikaa paljon enemmän kuin vaikka laittaa parit hästägit instagramiin kuvan kera. :D

Tässä voi taas kuvia katsellessa todeta lemppari kangasfirmani. Paapiin kankaathan täällä taas loistaa väreillään ja ihanilla kuvituksillaan lasten päällä!

Vanhin poika aloitti eka luokan tänä syksynä. Tokihan aloituspäivän kunniaksi piti saada ihan uusi paita pojalle päälle. Tätä vintage autot kangasta olin kauan himoinnut ja se kelpasi myös tälle vanhimmalle joka ei enää "lastenpaidoista" välitä. Kokona 134cm mutta laitoin hihoihin ja helmaan vähän kasvunvaraa.

Meidän 5- vuotias taas sai myöskin ihanasta kankaasta paidan. Myyry rokkaa pääsi päiväkotikäyttöön myöskin heti sen alettua. Sanoipa siellä pojan ryhmän tyttökin heti aamulla käsienpesupaikalla että onpa hieno paita!

Tytölle tein vähän myöhemmin paidan myyryn herukat kankaasta. Tämän kankaan korkeus taisikin olla juuri siinä pisteessä että jos meinasi vielä paidan saada niin se oli käytettävä heti. 110cm paidan siitä sai ja se koko oli juuri meillä otettu käyttöön 104cm seuraksi. Ihanan pirtsakka ja voimakas väri tässä.

Ikinä en ole vielä bodyja tehnyt enkä napinläpitarvikkeitakaan hankkinut vaikka ne mielessä on ollut jo ainakin vuoden päivät. Nyt on vauvakin jo 9kk ikäinen joten taitaa olla jo vähän turhan myöhäistä tässä vaiheessa alkaa opetellakaan vaikka bodyja käyttää kyllä edelleen. Lapsilla oli valokuvaus seuraavana aamuna ja halusin kaikki edellämainitut paidat lasten päälle, mutta nuorimmalle en ollut tehnyt mitään. Tuumasta toimeen ja kangaskaapille. Sain myyryn herukoita paapiin possupussista ruosteen värisellä pohjalla ja sehän kävi juuri loistavasti tähän sisarussettiin mukaan. Bodya en tehnyt edelleenkään vaan siitäkin valmistui normaali paita koossa 74cm jota nyt käyttää, mutta siitä tuli aivan liian väljä. Mietin jo uuden pienemmän tekoa mutten jaksanut enää alkaa illasta käyttämään aikaa siihen. Kavensin sitten vain kummatkin sivut hihasta helmaan ja parempi tuli heti.

Nyt sitten täytyisi malttaa odottaa pari viikkoa kuvien valmistumista. Itsehän en lasten ilmeitä sen kummemmin nähnyt kun vahdin sivussa ettei pienimmäinen tipahda penkin reunalta naamalleen lattialle kuvauksen aikana, mutta kuvaaja ainakin lopussa kuvia selatessaan hätkähteli että "ai että tuossa oli hyvä kuva ja tuokin!"
Tässä nämä pienet väripilkut eilen illalla kaikki sulassa sovussa katsomassa lastenohjelmaa. <3

T-paita

Ompelin tytölle t-paidan pari viikkoa sitten vaikka kesä onkin jo loppu puolella. Kerkeäähän sitä vielä käyttämään! Ei ollut kuin muutama kiva t-paita kaapissa shortsien ja hameiden kaveriksi ja monesti sitä harmittelin niin nyt on yksi lisää.

Nämä Paapiin kankaat ovat vaan niin ihania kuoseineen ja väreineen! Ehdottomasti lempi kauppani josta kankaita tilailen! 

T-paidan kankaasti valikoitui pala tätä Siiri keinuu- kangasta. Kokomerkkejä tilasin Jujuna verkkokaupasta kokeeksi muutamia. Nämä silitetään kankaalle kiinni. Kivoja vaihtoehtoja löytyy väreistä ja malleista.

Shortsit

Pitkästä aikaa tein jämäkankaista jotain, enkä ottanut taas uutta kangasta saksien alle. Halusin tehdä vanhimmalle pojalle shortsit ja keltainen tiikerikangas oli kivan kesäinen väri tähän. Samaisesta kankaasta olen tehnyt Tällaisen paidan nuoremmalle pojalle. Pojathan itseasiassa toivoivat samaan aikaan kun saivat tiikeripaidat että haluaisivat myös shortsit ja t-paidat samoista kankaista. Nyt on siis ensimmäinen siitäkin toiveesta tehty! :D

Viime kesänä ompelin tytölle Kukkashortsit ja tykkäsin mallista niin että otinpa saman kaavan jälleen. Kaavasta poiketen huolittelin taskut kokonaan resorilla enkä ainoastaan taskunsuita ja ulkoreunat vetivät vähän liikaa rypylle. Kun sitten koitin suoristaa niitä kun ompelin taskut housuihin kiinni niin tottakai se housukin meni rypyille taskun mukana.. Ei hyvä mutta en vain jaksanut alkaa purkamaan enää.

Omaan makuun nämä näyttää vähän liikaa kalsareilta lyhyytensä ja löysyytensä takia. Kai... Ehkä se saattaa olla myös kankaan kuvio tai trikoo kankaana mikä sen vaikutelman tekee. Poika kyllä tykkää käyttää näitä ja onhan näissä onneksi taskut!!! Ehkä niiden ansiosta naapuritkin tajuaa ettei meidän poika oikeasti juokse kalsarit jalassa pitkin pihoja. :D Jos teen myös vihreä taustaisesta tiikeristä shortsit toiselle pojalle niin täytyy vähintään vaihtaa mallia! ;)

Kesämekko

Ompelin vaihteeksi itselleni jotain kesäistä. Viime vuoden lasten OB 3/15 lehdessä on kiva naisten mekon kaava jota muistan katselleeni sillä silmällä jo silloin vuosi sitten kun lehden ostin. Tänä keväänä se mekko muistui taas mieleeni ja päätin katsella itselleni sitä varten kangasta. Tilasinkin tosiaan kankaita sitten koko perheelle kerralla niin kuin aiemmassa jutussani kerroinkin.

Aiemmin olen tehnyt itselleni vain ruska kaavalla mekkoja joka on aika perus helppo malli jos jättää kauluksenkin pois. Tähän menikin vähän enemmän aikaa kaikkien palojen ja framilonien kanssa mutta selvisin ja mekko tuli valmiiksi ilman kummempia ihmettelyjä ja purkamisiltakin vältyttiin!

Stunning rosy

Tykästyin kyllä tähän malliin niin että voisin tehdä toisenkin kerran samalla kaavalla. Milloinkohan teen itselleni jotain ihan muuta kuin mekkoja...

Tämä mekko onkin päässyt käymään jopa muumimaailmassa asti kesän aikana.

Hihaton

Taas on uusia kankaita tilailtu jokaiselle lapselle. Ja edelleenkin on myös niitä vanhoja mitä pitäisi ensin tehdä... Ne on vaan niin ihania ettei pysty malttamaan mieltään kun joku uusi osuu silmään. Se on vaan pakko saada. Oikeastaan löysin aluksi vaan meidän vauvalle kankaan, mutta kun samassa kaupassa oli myös toista kangasta mitä olin jo pitkään katsellut mutten vielä tilannut niin se lähti sitten nyt samaan tilaukseen mukaan. Ja sitten kun kahdelle lapselle nyt ostin niin olihan se pakko ostaa samalla lopuillekin jotain!! :D Ja nyt sitten ekstrana myös minulle! Eli yhden kankaan kun alunperin löysi niin lopulta niitä olikin viisi..

Tämä Mario kangas oli yksi niistä. Meidän pojat tykkää pelata wiillä super mario pelejä joten aavistelin että 5-vuotias saattaisi tykätä sellaisesta paidasta. Pala oli noin 50cm korkea ja 80cm leveä. Eli riitti juuri etu ja taka kappaleeseen. Enpä viitsinyt enää eri kuosin hihoja tähän sotkea vaan jätin hihattomaksi. Paita on tällä hetkellä suosituin mikä kaapista aina ensimmäisenä lähtee kun sen sinne pesusta saa. Kiva kun saa ostettua tällaisia puolikkaita palojakin välillä niin tulee käytettyä koko kangas kerralla eikä jää kaikista pyörimään niitä loppu pätkiä.
Poika itse sai valita resorit paitaan ja Marion punainen oli toiveena.

Paita valmistui pari viikkoa sitten mutta tänään muistin vasta kuvata sen käytössä. Mario pääsikin yleisurheilukisoihin mukaan jossa äiti tietenkin hääräsi kameran kanssa lapsiaan kuvaamassa.

Lionella mekko

Kankaita katsellessa yrittää aina miettiä mitä mistäkin voisi tehdä. Minulla oli metrin pala hipun puutarha kangasta jota oli tullut possupussista joskus viime vuoden lopulla.. Silloin ei ollut innostusta kyseiseen kankaaseen vaan se meni pesusta suoraan kaappiin muiden kankaiden sekaan. Nyt kesävaatteita miettiessä ajattelin tytölle mekkoa ja tämä kangas pääsi käyttöön. Paljon olen tehnyt mekkoja ja tunikoita ihan vain pidentämällä paidan kaavaa. Nyt katselin lehdistä jotain erilaista ja Lionella oli juuri sopiva rimpsuhelmamekko meidän pikku prinsessalle.

Mietin kauan yhdistäisinkö toista kangasta mekon joihinkin osiin. Hihoihin tai jompaan kumpaan helmaosaan. Paapiin pääsiäispussista tuli nimittäin samansävyistä kangasta jonka uskoin käyvän mekkoon. Lopulta se päätyi hihoihin ja ajattelin jos tekisin legginssit vielä mekolle kaveriksi tästä samaisesta kankaasta kuin hihat.

Tämä oli tähänastisista ompeluksistani työläin tehdä monine osineen ja rypytyksineen. Ei valmistunut ihan yhden päivän aikana. Hihat tuottivat aluksi päänvaivaa että miten ne pitää tehdä ja mistä kohtaa rypyttää. Framilonia kului myös niin paljon että se loppui kesken ja sitä sai vasta seuraavana päivänä lisää. Mutta kun se valmistui niin jo vain olin tyytyväinen. Onnistui mielestäni todella hyvin. Kaunis mekko ja malli tämä Lionella. Jos jostain työstäni olen tyytyväinen niin tästä!

Tein mekosta 104cm mutta pidensin varuulta yläosan 110cm, kun olen kuullut että tämä on turhan lyhyt malli. Tuli hyvän kokoinen mekko tälle kesälle ainakin.

kesäpaitoja

Kevät on jo saapunut ja kesää kohti mennään vauhdilla. Päätinpä aloittaa siis lyhythihaisten paitojen ompelun. Muutama viikko sitten siivosin lasten vaatekaapeista kaikki pienet vaatteet pois ja laitoin isompaa tilalle. Aika paljon oli jo kuluneempaakin vaatetta mitkä laitoin suoraan pois. Enimmäkseen valmis paitoja joista printit sen verran kuluneita ettei niitä viitsi säästellä enää nuoremmille sisaruksille. Iso kassillinen niitä sitten tulikin.

Pengoin kangaskaappiani ja ajat sitten ostamani pikkuhippu kangas siellä taas houkutteli. Siitä valmistui ensimmäinen t-paita. 7-vuotias ei enää kelpuuta mitä tahansa päälleen, hänestä kaikki disney aiheiset ym. kuva paidat on pienempien lasten juttuja, joten tätäkään ei kannata hänen kaappiinsa tehdä. Tämä valmistui siis 5-vuotiaalle. Oikaisin kaavoissa sen verran etten jaksanut alkaa piirtelemään uutta niin otin aiemmin piirtämäni pitkähihaisen paidan kaavan josta pätkäisin hihat. Kokona on 116cm.

Tein samalla kaavalla toisenkin t-paidan, kun tilasin uusia kankaita. Paapiilla huomasin sattumalta yllätys pääsiäispussin jossa oli 6kpl 50cm täysleveitä kuosikankaita. Niistä riittää juuri 116cm paidaksi pituus joten hetihän ne on käytettävä jos vielä tälle pojalle haluaa. Tämä kulkuneuvokangas oli mieluisin. Suurin osa olikin tyttöjen värisiä kuoseja mutta pari kangasta oli poikamaisempia. Tämä eniten. Poika itse halusi tähän paitaan punaiset resorit ja ne käy kieltämättä hyvin.

Seuraavana iltana tuli tilaisuus olla vauvan kanssa muutama tunti yksin kotona. Lapsella olikin juuri sopivasti päiväuniaika, joten minähän suuntasin taas ompelemaan. Kaapin kätköistä toinen kauan lojunut kangas Reppunallet. Taas samalla kaavalla. Mitäs sitä hyvää muuttamaan. Halusin tähänkin jotain erisävyistä resoria niin kuin näissä aiemmissakin paidoissa ja tämä violetti on sellainen jämä pätkä joka on pyörinyt resorilaatikossa kauan. Se riitti juuri ja juuri tähän. Sainpahan senkin käytettyä pois.

Minä muuten leikkaan resorit vielä sillä huonommalla tyylillä eli tarvittavan määrän kerrallaan. Siinähän menee väkisin aika paljon kangasta hukkaan. Täytyisi alkaa leikkaamaan spiraalina niin saisi kaikki käytettyä ja se olisi aina valmiina leveytenäkin, muuta kun pätkäsee tarvittavan pituuden poikki. Taidanpa ottaa tämän käyttöön heti ensi kerralla kun ostan uusia resoreita. Mietin vain jos haluaisin tehdä esim hihansuihin pitkät resorit niin mistäs ne sitten saa kun kaikki on leikattu 4cm levyiseksi.. vai pitääkö kaikista resoreista jättää osa jemmaan josta saa sitten leveämpää tarvittaessa. Olen aina ostanut vain muutaman kymmenen senttiä kerralla resoriväriä niin eihän niistä edes paljoon riittäisi. Miten sinä teet?

ruskamekko

Jotain itselle taas vaihteeksi. Kolmas mekko ruskakaavan pohjalta. Noshilta löytyi mustapohjaista kangasta jossa on tikattuja sydämiä. Tässä on vuorikangas mukana. Tein taas sen verran muokkausta että lyhensin reippaasti helmaa ja jätin kuminauhan helmasta pois. Kavensin helmaa myös jonkin verran ja jätin savupiippukauluksen pois. Hihat on 3/4 osa pituiset.

Seuraavaksi tekisi mieli koittaa samalla kaavalla hihatonta pidemmän mallista toppia/tunikaa kesäksi. Kangasta metsästämään siis. Kaapit kun on täynnä pelkkiä lasten kankaita. Niitä täytyisikin alkaa kuluttamaan nyt kunnolla. Pari t-paitaa tein jo 5 vuotiaalle ja koneen alla odottelee tytölle lionella mekko. Niistä kuvia kunhan saan mekon valmiiksi.

Tilasin paapiilta pääsiäispussin jossa tuli 6 × 50cm yllätyspaloja kuosikankaita. Ihan kun kaapissa ei olisi ollut tarpeeksi kankaita muutenkin. Kolmea niistä on nyt käytetty näihin kesävaatteisiin. Yksi paitaan ja kahta eri kangasta mekkoon. 50cm palasta sai juuri 116cm paidan mitan tehtyä, joten heti ommeltava poikakuosit jos haluaa käyttää ne tälle kesälle.

Kastekakku

Meidän perheeseen syntyi alkuvuonna uusi pieni perheenjäsen, jonka ensimmäistä juhlaa juhlimme kasteen merkeissä.
Täytekakku on yleensä se tärkein ja ensisijainen tarjottava kastajaisissa ja yleensäkin juhlissa.
Mansikkakakku on yleensä se tunnetuin kakku mitä tehdään- myös minulla, joten välillä jotain muuta.

Nyt kun on poikavauvasta kyse niin mustikka tuli heti mieleen jo sinisen värinsäkin takia. Kovin usein ei tule tehtyä kahta eri täytettä kakkujen väliin, mutta nyt halusin tehdä mustikan rinnalle jotain muuta lisäksi ja valkosuklaa kuulosti hyvältä. Loppujen lopuksi se kahden täytteen tekeminen ei paljoa kauempaa vie aikaa kuin yhdenkään. Itse tein vähän kuin samalla molemmat. Kummankin täytteen kermat vatkasin samalla ja puolitin vain eri kulhoihin. Sitten loput aineet perään.

Koristeita valmistin sokerimassasta jo viikkoa aiemmin. Myös pitsiaine tarvikkeet olin hommannut viime vuoden puolella ja ne pääsi nyt testaukseen. Pitsitkin valmistin viikkoa etukäteen. Kakun päälle valmistin vaahtokarkkitaikinan.

Lisäksi leivoin juhlaan keksejä jalkapohjamuotilla, jotka päällystin pikeerillä. Juhlimme samalla vanhimman poikani 7-vuotis juhlia sukulaisten kesken joten puolet kekseistä tein autoiksi. Nämä ovat aina sellainen lasten hitti. Katoavat hyvin nopeasti parempiin suihin.

 

Löysin ihania muffinssivuokia ja samanlaisia servettejä jo kuukautta ennen juhlia joten muffinsseja täytyi leipoa jotta kupit sai käyttöön. Törmäsin meidän perhe lehdessä valkosuklaa-karpalomuffinssi ohjeeseen ja otin sen ylös tätä varten. Olivat todella hyviä varsinkin lämpiminä!

Koristeena pienet sokerimassa jalat

Voileipäkakkuja tein 2 kappaletta. Liha ja lohi. Nopeat mutta kauniit koristukset syntyi ruohosipulin varsista, tomaateista, lohiruusuista ja kurkun kuorista. Nämä ovat isoja reilu 20 hengen kakkuja.

Ruusut ja tulppaanit

Lisäksi tarjolla oli coctailpiirakoita, munavoita, jauhelihapizzaa, sekä sipsiä ja karkkia lapsia ajatellen.

Sitruuna-marenkipiiras

Pääsiäisloma alkoi ja netistä tulvii pääsiäisherkkujen kuvia. Päätinpä minäkin sitten niiden innoittamana jotain herkkua leipoa. En ole pääsiäisinä mitään kummempia pääsiäisruokia tai leivonnaisia tehnyt perheelle. Viime vuonna leivoin muistaakseni mango juustokakun ystävän luokse tuliaisina. Suklaamunat ja pääsiäiskoristeet on ne meidän pääsiäisen juttu, muuten menty normi ruoalla kuin mikä tahansa päivä..
Sitruuna-marenkipiirasta moni kehui hyväksi ja jopa lempi piiraakseen joten se pääsi nyt kokeilulistalle.

Ohjeen otin täältä. Piiras onnistui hyvin ja oli helppo tehdä. Maku sitten taas oli omaan suuhun melko imelä. Vähentäisin sokerin määrää, koska kuvittelin tämän olevan sitruunoiden ansiosta kirpsakka mutta sokerimäärä imellytti sen täysin ja kaipasin siihen sitä kirpeyttä hiukan. Tätä ei siis kovinkaan isoa palaa pystynyt syömään. Marenkia tekisin myös isomman määrän pinnalle. Vaikka tuplana jopa. Se tasoitti kivasti sitä imelää täytettä. Uskon että se tasottaisi yhtälailla myös sitä kirpeyttä. ;)
Tätä täytyy koittaa joku kerta uusiksi koska uskon tämän olevan ihanan raikas piiras, kunhan vaan saa sokerin määrät kohdilleen.

Tässä vielä hyvä vinkki sitruunan raastamiseen joka usein jää kaikki raastimeen kiinni. Laita kelmua raastimen eteen. Kelmu pysyy hyvin kiinni pitämättäkin ja sitruunan kuori jää kelmun päälle josta se on helppo ottaa kaikki talteen vaikka lusikalla.

Kelmu raastimen edessä

Raastin melkein puhdas raastamisen jälkeen.

Hyvää pääsiäistä!

laskiaisen tuuttipullat

Laskiaispullia meillä leivottiin laskiaissunnuntaina. Halusin kokeilla tätä uutta muotoa mitä nyt näkee eli tuutteja/tötteröitä jonka sisään levitetään hillo ja pursotetaan kerma. Vähän työläämpiä tehdä kuin tavalliset pyöreät pullat, mutta helposti nämäkin onnistuu.

Pyöritin taikinasta pitkon jonka jaoin tasapaksuihin paloihin. Palat rullasin käsien välissä pitkäksi nauhaksi, jotka kieputin kartioiden ympärille kapeasta päästä aloittaen. Muotteina käytin foliopaperista  rullaamiani kartioita. Kartiot kannattaa muistaa öljytä ennen pullan pyörittämistä niihin, jotta folio irtoaa paremmin kypsän pullan sisästä. Voitelin munalla ja raesokeri pintaan. Paisto 200 asteessa noin 10-15 minuuttia.

kartiot kypsien pullien sisällä.

 Pullia kannattaa jäähdyttää hetki ennen kartioiden poistamista. Ihan silläkin ettei sormet pala. ;)

Tyhjät tuutit

Kun pullat ovat jäähtyneet, sivele lusikalla mansikkahilloa kauttaaltaan pullan sisään ja pursota vatkattua kuohukermaa tuutti täyteen.

Runebergintortut

Muistan tehneeni joskus lapsuudessa kotona runebergintorttuja muffinssivuokiin, mutta siihen yhteen kertaan se on varmaan jäänytkin. Nyt aikuisiällä olen monena vuonna jo suunnitellut sen oikean vuoan ostamista, mutta aina se on jäänyt. Tänä vuonna sain viimein aikaiseksi ja olin jopa ajoissa ennen kuin koko päivä meni ohi. Tein tortut päivää ennen ja osa syötiin jo samana päivänä. Nämä ovat ilmeisesti parempia seuraavana päivänä kun ovat tekeytyneet yön yli mutta aivan hyvin menee samana päivänäkin. Löysin kerralla hyvän ohjeen, joten tällä voi tehdä tulevina vuosinakin tortut. Ohjeella tulee 6 torttua. Itse tein suoraan tupla annoksen. Kostutukseen käytin ainoastaan omenatäysmehua.

(6 kpl)

Taikina:
180 g huoneen lämpöistä voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
1 tl karvasmanteliaromia
2 dl manteleita
10 paksua piparkakkua
1 dl korppujauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Kostutusliemi:
1 ½ dl vettä
½ dl punssia, tai omenamehua
3 rkl sokeria

Kuorrutus:
8 rkl vadelmamarmeladia tai –hilloa
1 dl tomusokeria
2 tl sitruunamehua tai vettä



 1. Kuumenna uuni 180-asteiseksi. Jauha mantelit ja piparkakut. Sekoita joukkoon korppujauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe.

2.Vatkaa voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen ja vatkaa hyvin. Mausta karvasmanteliaromilla. Lisää kuivat aineet vaahtoon ja sekoita mahdollisimman nopeasti tasaiseksi. 



3. Nostele taikinaa lusikalla muottiin. Ei ihan täyteen. Pursota kapeapäisellä tyllalla torttujen sisään paiston kestävää vadelmamarmeldia.
Kypsennä uunissa noin 35 minuuttia.

4. Anna torttujen "levätä" 5min. vuoassa, ennen kuin kumoat ne. 

5. Sekoita kostutusliemi. Valuta lientä leivosten päälle reilusti. 

6. Pursota torttujen päälle marmeladia. Sekoita tomusokeri ja vesi (tai sitruunamehu). Pursota hillon ympärille. 

Kun lapset tulivat päiväkodista kotiin he kysyivät heti eteisessä että mikä täällä tuoksuu. Sitten eskarilainen sanoi että haisee samalle kuin kirsikka-cola limpsa ( hänen lemppari limpsansa). Ja totta. Kirsikkaa se tuoksu muistutti, vaikkei kirsikkaa ole koko kakussa. Samaa sanoivat vieraat kahvipöydässä että kirsikkainen maku. Ilmeisesti karvasmanteliaromi tekee sen. Maistuvaa oli, vaan todella iso pala kakkua kerralla. Eipä tosiaan tarvitse toista palaa samalla kerralla ottaa vaikka santsaisi kahvia. Nämä olivat kyllä herkullisia. Täytyy ottaa tavaksi tehdä joka vuosi nyt kun on oikea vuokakin ostettu!

marmeladisydän

Amerikkalaiset suklaahippukeksit

Nyt on kyllä puraissut jonkin sortin leivontakärpänen kun koko ajan vaan pitäisi olla jotain leipomassa. Tänään taas kaupan kautta kun eskarilaisen vein aamulla "opiskelemaan". Ja suklaatahan sieltä lähti jälleen mukaan. Tummaa ja valkoista. Katselin aamulla ohjeita suklaakekseihin ja mieluinen löytyikin. Muita aineita melkeinpä löytyikin kotoa paitsi yllättäen sitä suklaata. ;) Alkuperäiseen meni tummaa, mutta minä otin sekaan valkoistakin suklaata. Maissitärkkelystäkään en omista, enkä sitä tätä varten ostanut vaan sovelsin ja korvasin sen perunajauhoilla.

Minä sain ohjeella 54 pikkuleipää. Tein tosiaan pieniä palloja jotka levisivät noin 5cm kokoisiksi.

170g huoneenlämpöistä voita
1 ja 4/5dl fariinisokeria
3/5dl sokeria
1 kananmuna
2tl vaniljasokeria
4 ja 3/4dl vehnäjauhoja
2tl perunajauhoja
1tl ruokasoodaa
250g suklaata (Itse laitoin 200g tummaa 47% suklaata ja 50g valkosuklaata  rouheena)

Ota voi (ja kananmuna) huoneenlämpöön.
Rouhi suklaa veitsellä karkeiksi paloiksi.
Sekoita vehnäjauhot, perunajauhot ja ruokasooda erillisessä kulhossa keskenään.

Vatkaa pehmeä huoneenlämpöinen voi, sokeri ja fariinisokeri vaahdoksi noin 5min.
Lisää kananmuna ja vaniljasokeri ja vatkaa hiljaisella teholla tasaiseksi taikinaksi.
Lisää sitten kuivat aineet siivilän läpi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Lisää myös rouhittu suklaa.

Laita taikina jääkaappiin vähintään 30 minuutiksi.
Lämmitä uuni 175 C. Vuoraa 2 peltiä leivinpaperilla.
Ota taikinasta pieniä palloja leivinpaperin päälle. Muista jättää leviämisvarat. Älä laita taikinapalloja kuumalle pellille vaan mieluummin 2 erillistä kylmää peltiä tai sitten kunnon jäähdytys välissä ennen toisen pellillisen täyttöä. Vaarana että keksit leviävät liian litteiksi.

Paista noin 8 minuuttia.
Anna keksien seistä hetki (pari minuuttia) pellillä ja siirrä sitten ritilän päälle jäähtymään ja kovettumaan.

NAUTI!

donitsit uunissa

Leivonnat jatkuu... Pojat meni päiväkotiin ja eskariin ja me tytön kanssa jäätiin kahdestaan kotiin, joten päätettiin aamutuimaan leipoa jotain kahdestaan. Saatiin vieraskin kylään sinä päivänä. Käytiin kaupan kautta poikien vienti reissulla ja ostettiin minun lempparisuklaata Fazerin vaaleaa maitosuklaata. Kaivoin donitsipellin kaapista ja päätettiin tehdä donitseja suklaakuorrutteella. Aiemmin olen tehnyt kinuskikuorrutteisia pojan syntymäpäiville vajaa vuosi sitten. Niistä löytyy kuva täältä. Aikaa on siis viime kerrasta tämänkin leivonnaisen kohdalla.

Edelliskertaisten donitsien ohjetta en ollut laittanut ylös joten uutta etsimään netin syövereistä ja niitähän löytyi. Nämä tehtiin Kinuskikissan sivuilta löytyneen ohjeen mukaan. Tein taikinan tuplana ja laitoin osan suoraan pakkaseen kuorruttamattomana kun olivat jäähtyneet tarpeeksi. Taikinasta piti saada 12 donitsia eli 24 tuplana, mutta minä sain 21. Pursotin ilmeisesti vähän enemmän taikinaa vuokiin. Yli ei onneksi tullut vuoistaan. Levyllisestä suklaata sai kuorrutettua noin 10 donitsia kunnolla. Toki me neidin kanssa jouduttiin maistamaan pari palaa suklaata ennen sulatusta. Päälle ripottelin nompparelleja koristeeksi suklaaseen dippauksen jälkeen, jotta tarttuivat hyvin.

Pojat oli mielissään kun pääsivät päiväkodista kotiin ja donitseja maistelemaan. Eskarilainen tuumasi että seuraavan kerran voisi tehdä valkosuklaasta koska tykkää siitä. Totta! Itse mietin että voisin jättää kardemumman pois näistä kun jotenkin se puski läpi niin voimakkaana ja sekoitti suklaankin maun. Tai ainakin vähentää sen määrää.
Pakkasessa odottelee vielä se toinen satsi näitä ja ehkäpä niihin sitten kokeillaan sitä valkosuklaata. Tai sitten ihan voisulalla voidellaan ja (kaneli)-sokerit päälle. Katsotaan sitten millä kiireellä nämä pitää saada tarjolle. Kanelia ja sokeria löytyy kaapista aina, mutta valkosuklaa menee kyllä parempiin suihin hyvin nopeasti tässä talossa. ;)

Appelsiinikakku

Tulipa leivottua pitkästä aikaa kuivakakkua. Harvemmin näitä tulee tehtyä jostain syystä, mutta nyt päätin kokeilla kun tuli uusi ohje vastaan kakkuviikarin blogissa. Muistan lapsuudestani kun mummuni teki usein appelsiinikuivakakkua vähän erilaisella ohjeella kuin tämä ja se oli ihanaa ja mehevää. Onneksi sekin ohje on tallessa. Siihen appelsiinin maku tuli appelsiinitäysmehusta. Tässä ohjeessa käytetään tuoreita appelsiineja ja appelsiini marmeladia. Ainut mikä meni vähän ohjeesta poiketen oli se että lapset olivat juuri syöneet appelsiineja ja hedelmäkulhosta löytyi enää 1 appelsiini kun kakkutaikinaa tein.. sehän ei ihan mehumäärällisesti riittänyt ja taikina jäi ehkä aavistuksen paksummaksi kuin olisi ollut tarkoitus. Makua oli kyllä mutta mehukkaampaa olisi varmasti ollut oikealla nestemäärällä. Ei tämä onneksi ihan kuivaksi korpuksi silti jäänyt. Laitoin vastineeksi vähän enemmän marmeladia makua antamaan.

Kuivakakku vuokiakin on muutama erilainen tullut hankittua vuosien varrella vaikkei näillä hirveästi tosiaan käyttöä ole ollut. Tähän kakkuun päätin testata uutta ruusu vuokaa minkä olen ostanut muistaakseni Lidlistä joskus vuosia sitten. Johan se olikin aika avata paketistaan. Oli hyvän kokoinen tälle taikinamäärälle. Itse vuoan kokoa en löytänyt paketista ollenkaan mutta ei pienimmästä päästä ainakaan.

Perheen ja siskoni kesken maisteltiin palaset kahvien/teen ja mehujen kanssa ja hyvin maistui kaikille. Lopun laitoin pakkaseen jemmaan vierasvaraksi. Äkkiä se olisi siitä varmasti hävinnyt parempiin suihin jos olisin pöydälle jättänyt.

Ja tulipa mieleeni näin jälkikäteen kun kakupalasta kuvaa otin ja mandariinit asettelin kuvaan että niistähän olisi aivan hyvi voinut puristaa lopun mehumäärän taikinaan, mutta etsin näköjään pelkkiä appelsiineja muiden hedelmien joukosta... :D