Minnihiiri synttärit

Viikonloppuna juhlittiin meidän tinttarallan 2-vuotispäiviä ja juhlien teemaksi valikoitui minni hiiri. Sehän on oikein tyttömäinen juttu. Katselin netistä jo ajoissa juhlatarvikkeita, mutta satuinpa löytämään jotain ihan Prismasta niin tilaukset jäi tekemättä.
Mukaan tarttui Minni pöytäliina ja -lautaset, sekä cupcakes vuokia ja punaista metallinhohtoista serpentiiniä (jota ei tietenkään löytynyt juhla aamuna sieltä mistä muut tarvikkeet ja se jäi laittamatta). Olisi ollut myös lautasliinoja ja muovimukeja samalla kuvalla, mutten ostanut niitä kun ajattelin laittaa lapsille pillimehuja ja aikuisille kahviservettejä.

Mies sai osallistua jälleen jollain tavalla ja koska häntä ei huvita leipoa, niin sai taas sakset kouraansa... Unohdin kokonaan ilmapallot, mutta onneksi jemmasta löytyi prinsessapalloja ja ne pelasti tilanteen, vaikka ovatkin vaaleanpunaisia. Hain nimittäin puna- musta-valkoista väritystä juhlille.

Meinasin askarrella jälleen pompomeja, mutten löytänyt meidän kylän kaupoista mistään punaista silkkipaperia! Otin sitten pojan huoneesta mustat ja tytön huoneesta valkoisen ja vaaleanpunaisen.
Poika tokaisi kun huomasi pompominsa keittiössä että hän tarvitsee ne sitten illalla takaisin tai hän ei osaa nukua. :D

Meillä on järjestetty lapsille aina jokin pieni ohjelma. Yleensä ongintaa tai pinjatan särkeminen. 2-vuotiaan juhlissa se oli sitten ongintaa. Yritin kaupoista etsiä jotain minnimäistä ja löysinkin kynäpakkaukset minni- ja mikki aiheilla. Viime viikonlopun mökkireissulla pienestä kaupasta löytyi minni saippuakuplia ja niitä lähti tietenkin mukaan. Pojille sitten ostin muun aiheisia kun ei mikkihiirtä löytynyt. Lisäsin kaikkiin pusseihin vielä muutaman mariannekarkin mukaan. Lapsia oli yhteensä 8.

Lasten herkkupöytä on meillä laitettu aina erikseen. Toki siitä aikuisetkin käy rohmuamassa! Synttärikortit kasattiin pöydän taakse, joita tässä ennen juhlien alkua oli vasta 2 kappaletta. Pojan mikkihiiri pääsi vartioimaan pöytää. Kartonkisiin astioihin lapset saivat halutessaan kerätä herkkuja.

Minni keksejä leivoin ja tällä kertaa vain dippasin alareunasta suklaaseen. Hyvin maistui lapsille.

Cupcakes vuokiin leivoin tällä kertaa mustikka-valkosuklaa muffinsseja ja tuorejuustokuorrute päällä.

Suolaisena tarjottavana on varmaan joka kerta ollut voileipäkakkua, joten päätin tehdä välillä jotain ihan muuta.. 2 pellillistä suolaista piirakkaa. kinkku ja kasvis. Lisänä oli coctailpiirakoita ja munavoita.

Täytekakkuna perus 8 munan pohja ja täytteenä mansikka ja diplomaattikreemi. kuorrutteena vaahtokarkinmakuinen kaulintamassa. Punaiset ja mustat osat sokerimassaa. Lisänä tein vielä kinder juustokakkua, mutten muistanut ottaa siitä luomuksesta kuvaa. Juhlijoita oli kaikkiaan 27 ja kakkuja oli juuri sopivasti. Molempia jäi pieni osa ettei loppunut kesken.

Sitten itse päivänsankari! <3 Ja kappas kun ensimmäisten vieraiden lahjapaperikin oli sattumoisin Minnihiirtä.

Mummon ja papan jättisuuresta paketista paljastuikin neidille ihan ikioma auto! Sitä kasattiin heti monen vieraan voimin ja koeajettiin jo ennen kattoa, ovia ja renkaitakin. :D Tämä oli kyllä ihan yliveto lahja. Ja kaikkien pikkujuhlijoiden suosiossa ihan iltaan saakka.

Auton kasaamisessa kesti sen verran kauan, että päätettiin puhaltaa kakku siinä välissä..

Ja hienosti osasi 2-vuotias sen omin voimin puhaltaa. <3

Veli päätti palkita synttärisankarin mitalilla heti kakun puhalluksen jälkeen. <3
 Kakun syönnin yhteydessä piti avata samalla uusia lahjoja. Jos 2-vuotias saa oman auton, niin tokihan kännykkäkin on silloin jo oltava! ;)

Onkiminenkin kävi 2-vuotiaalta, kuin kokeneelta kalamieheltä. Kalastamista varten on näköjään käyty myös ehostautumassa, kun käsikorut ovat ilmestyneet ranteeseen. Onkimisen jälkeen olikin kaikki lapset terassilla puhaltelemassa saippuakuplia.

Kummitädin syliin sohvalle oli hyvä pienen juhlijan nukahtaa illan päätteeksi...

Pikkukisujen päiväunet

Jos jostain kankaasta olen aivan varma että meidän melkein 2-vuotias sitä rakastaa niin se on tämä pikkupiltin kisukangas! Heti kun se sen huomasi pestynä roikkumassa se katsoi sitä ihastellen, osoitti kisuja ja alkoi maukua. "Miau miau" kuului joka kerta kun sen kankaan näki ja hymy levisi kasvoille. Harmillisen kauan siinä kesti että se vaatteeksi valmistui. Tuli ommeltua muita vaatteita ennen kuin tämän kimppuun kävin. Visio oli mielessä heti kun kankaan ostin. Tunika jälleen sillä samalla kaavalla mutta kokoa isompana ja kaaritaskuilla. Kankaat leikkelin jo muutama viikko sitten vaan kun en samalla kerennyt ompelemaan niin ne jäi sinne pyörimään. Tänä aamuna sitten päätin kun 7.00 noustiin koko perhe lauantain viettoon että nytpä ompelen sen valmiiksi. Tyttö kävi moneen otteeseen tarkistamassa tilanteen joko kissat saa päällensä ja levitteli yhdessä vaiheessa jo loppu kankaan palaa ympärilleen kuin huivia hartioilleen.

Kylläpä lensi oma paita nopeasti pois päältä kun sanoin että nyt on kissamekko valmis. Heti päälle ja tiesi jo mitä seuraavaksi tapahtuu. Meni seinän eteen hymyilemään (lakritsi suussa) ja huusi innoissaan että "kuva kuva".

Tämähän sujuu jo helposti. Ei tarvitse edes sanoa että käänny sinne ja sinne kun tyttö näköjään tietää jo että tuotos kuvataan joka sivulta.

Hihoista tein jälleen vähän reilut jotta käyttöaika pitenee. Hihoissa samasta kankaasta hihansuut kaksinkertaisena.
Taskun sisäkangas Noshin raitatrikoota.

Kisuja päästiin testaamaan heti käytössä kun vietimme loppu päivän puuhapuistossa.
Nyt tämä luomus roikkuu jo pestynä pyykkinarulla, josko sen saisi huomenna taas kuivana ja puhtaana päälle.