ruskamekko ja collarit

Onpas aikaa viime kerrasta. Ompelut jäänyt nyt vähälle opiskelujen takia. Se vähä oma aika mitä illasta jää kun lapset nukkuu menee opiskelutöihin, siivoiluun tai päivän ohjelmien katseluun sohvalla.. mieli tekisi nytkin ommella jotain, mutta huominen tentti vetää väkisin pänttäämään lääketietoutta päähän vaikkei millään kiinnostaisi käyttää iltaansa taas sellaiseen...

No jotain olen kumminkin saanut aikaiseksi.. viimeisimpänä pojalle uudet collarit. Jostain syystä tuo meidän eskarilainen saa kulutettua kaikista housuistaan oikean polven auki. Siis aina oikea polvi! En tajua miten se sen tekee.. tilasin noshilta housukankaita molemmille pojille. Mustaa collegea, diagonaaliraitatrikoota musta-hiekka värillä, sekä mustaa ja harmaata farkkucollegea. Mustasta collegesta sain ommeltua housut samantien kun kankaat pesin, koska housutarve oli suuri. Mallia otin noshin housuista joissa lahkeen suut oli juurikin tästä diagonaaliraidasta. Kaavana käytin saimia. Kivan kapea malli. Ainut että suunnittelin tekeväni jopa taskut sivuille, mutta tässä kaavassahan ei ole sivusaumoja joten taskut jäi tekemättä. Koko 134cm. Poika tuntuu venyvän pituutta ihan silmissä.. Vyötärö on kuminauhakujalla.

Aiemmin syksyllä tein iselleni ruskamekko kaavaa muokkaillen tunikan. Tämä oli toinen ruskamekko minkä olen tehnyt. Ensimmäisen tein aivan kaavojen mukaan, mutta en oikein tykännyt. Kaulus on liian ahdistava kun on korkea ja kuminauhakuja kauluksen yläosassa. Myös pussihelma saa minut näyttämään entistä leveämmältä. :D no nyt siis jätin vain korkean kauluksen pois ja lyhensin helmaa ainakin 10cm enkä pussittanut sitä. Heti paljon kivempi. Kaavan olen ostanut pikkupiltiltä mutta kankaan ostopaikkaa en enää muista. Seuraavan kerran voisi vielä helmaa kaventaa alaosasta koska se on turhan leveä. Kaula-aukon huolittelin saman kankaan suikaleella..

syksy saapuu..

Tein viime syksynä neidille pussihelmamekon Onnikoira joustofroteesta ja tykästyin sen pehmoisuuteen ja malliin. Nyt se on alkanut käydä lyhyeksi ja kohta joudumme sen laittamaan pienten vaatteiden laatikkoon. Ahkerasti ollaan käytetty sitä nyt viilenevillä ilmoilla viikottain päiväkodissa. Hihat ovat vielä hyvän mittaiset kun tein niistä reilut, mutta helma alkaa olla jo aavistuksen lyhyt.

Tänään päätin tehdä uuden isomman tälle syksylle. Malli on sama, mutta koko ja kangas eri. Kaavan yläosa siis Autumn forest 92cm ja helmaa pidennetty ja levennetty summassa. Kankaana Ainolan sydänystävät joustofrotee.

Mekon helmaan ompelin kuminauhakujan ja helman pituus ylettyy melkein nilkkoihin suoraksi vedettynä. Hihoihinkin tehty jälleen vähän kasvunvaraa. Pääntiellä ja hihansuissa valkoista resoria. Jospa tällä mentäisiin taas ensi syksyyn asti.

Minnihiiri synttärit

Viikonloppuna juhlittiin meidän tinttarallan 2-vuotispäiviä ja juhlien teemaksi valikoitui minni hiiri. Sehän on oikein tyttömäinen juttu. Katselin netistä jo ajoissa juhlatarvikkeita, mutta satuinpa löytämään jotain ihan Prismasta niin tilaukset jäi tekemättä.
Mukaan tarttui Minni pöytäliina ja -lautaset, sekä cupcakes vuokia ja punaista metallinhohtoista serpentiiniä (jota ei tietenkään löytynyt juhla aamuna sieltä mistä muut tarvikkeet ja se jäi laittamatta). Olisi ollut myös lautasliinoja ja muovimukeja samalla kuvalla, mutten ostanut niitä kun ajattelin laittaa lapsille pillimehuja ja aikuisille kahviservettejä.

Mies sai osallistua jälleen jollain tavalla ja koska häntä ei huvita leipoa, niin sai taas sakset kouraansa... Unohdin kokonaan ilmapallot, mutta onneksi jemmasta löytyi prinsessapalloja ja ne pelasti tilanteen, vaikka ovatkin vaaleanpunaisia. Hain nimittäin puna- musta-valkoista väritystä juhlille.

Meinasin askarrella jälleen pompomeja, mutten löytänyt meidän kylän kaupoista mistään punaista silkkipaperia! Otin sitten pojan huoneesta mustat ja tytön huoneesta valkoisen ja vaaleanpunaisen.
Poika tokaisi kun huomasi pompominsa keittiössä että hän tarvitsee ne sitten illalla takaisin tai hän ei osaa nukua. :D

Meillä on järjestetty lapsille aina jokin pieni ohjelma. Yleensä ongintaa tai pinjatan särkeminen. 2-vuotiaan juhlissa se oli sitten ongintaa. Yritin kaupoista etsiä jotain minnimäistä ja löysinkin kynäpakkaukset minni- ja mikki aiheilla. Viime viikonlopun mökkireissulla pienestä kaupasta löytyi minni saippuakuplia ja niitä lähti tietenkin mukaan. Pojille sitten ostin muun aiheisia kun ei mikkihiirtä löytynyt. Lisäsin kaikkiin pusseihin vielä muutaman mariannekarkin mukaan. Lapsia oli yhteensä 8.

Lasten herkkupöytä on meillä laitettu aina erikseen. Toki siitä aikuisetkin käy rohmuamassa! Synttärikortit kasattiin pöydän taakse, joita tässä ennen juhlien alkua oli vasta 2 kappaletta. Pojan mikkihiiri pääsi vartioimaan pöytää. Kartonkisiin astioihin lapset saivat halutessaan kerätä herkkuja.

Minni keksejä leivoin ja tällä kertaa vain dippasin alareunasta suklaaseen. Hyvin maistui lapsille.

Cupcakes vuokiin leivoin tällä kertaa mustikka-valkosuklaa muffinsseja ja tuorejuustokuorrute päällä.

Suolaisena tarjottavana on varmaan joka kerta ollut voileipäkakkua, joten päätin tehdä välillä jotain ihan muuta.. 2 pellillistä suolaista piirakkaa. kinkku ja kasvis. Lisänä oli coctailpiirakoita ja munavoita.

Täytekakkuna perus 8 munan pohja ja täytteenä mansikka ja diplomaattikreemi. kuorrutteena vaahtokarkinmakuinen kaulintamassa. Punaiset ja mustat osat sokerimassaa. Lisänä tein vielä kinder juustokakkua, mutten muistanut ottaa siitä luomuksesta kuvaa. Juhlijoita oli kaikkiaan 27 ja kakkuja oli juuri sopivasti. Molempia jäi pieni osa ettei loppunut kesken.

Sitten itse päivänsankari! <3 Ja kappas kun ensimmäisten vieraiden lahjapaperikin oli sattumoisin Minnihiirtä.

Mummon ja papan jättisuuresta paketista paljastuikin neidille ihan ikioma auto! Sitä kasattiin heti monen vieraan voimin ja koeajettiin jo ennen kattoa, ovia ja renkaitakin. :D Tämä oli kyllä ihan yliveto lahja. Ja kaikkien pikkujuhlijoiden suosiossa ihan iltaan saakka.

Auton kasaamisessa kesti sen verran kauan, että päätettiin puhaltaa kakku siinä välissä..

Ja hienosti osasi 2-vuotias sen omin voimin puhaltaa. <3

Veli päätti palkita synttärisankarin mitalilla heti kakun puhalluksen jälkeen. <3
 Kakun syönnin yhteydessä piti avata samalla uusia lahjoja. Jos 2-vuotias saa oman auton, niin tokihan kännykkäkin on silloin jo oltava! ;)

Onkiminenkin kävi 2-vuotiaalta, kuin kokeneelta kalamieheltä. Kalastamista varten on näköjään käyty myös ehostautumassa, kun käsikorut ovat ilmestyneet ranteeseen. Onkimisen jälkeen olikin kaikki lapset terassilla puhaltelemassa saippuakuplia.

Kummitädin syliin sohvalle oli hyvä pienen juhlijan nukahtaa illan päätteeksi...

Pikkukisujen päiväunet

Jos jostain kankaasta olen aivan varma että meidän melkein 2-vuotias sitä rakastaa niin se on tämä pikkupiltin kisukangas! Heti kun se sen huomasi pestynä roikkumassa se katsoi sitä ihastellen, osoitti kisuja ja alkoi maukua. "Miau miau" kuului joka kerta kun sen kankaan näki ja hymy levisi kasvoille. Harmillisen kauan siinä kesti että se vaatteeksi valmistui. Tuli ommeltua muita vaatteita ennen kuin tämän kimppuun kävin. Visio oli mielessä heti kun kankaan ostin. Tunika jälleen sillä samalla kaavalla mutta kokoa isompana ja kaaritaskuilla. Kankaat leikkelin jo muutama viikko sitten vaan kun en samalla kerennyt ompelemaan niin ne jäi sinne pyörimään. Tänä aamuna sitten päätin kun 7.00 noustiin koko perhe lauantain viettoon että nytpä ompelen sen valmiiksi. Tyttö kävi moneen otteeseen tarkistamassa tilanteen joko kissat saa päällensä ja levitteli yhdessä vaiheessa jo loppu kankaan palaa ympärilleen kuin huivia hartioilleen.

Kylläpä lensi oma paita nopeasti pois päältä kun sanoin että nyt on kissamekko valmis. Heti päälle ja tiesi jo mitä seuraavaksi tapahtuu. Meni seinän eteen hymyilemään (lakritsi suussa) ja huusi innoissaan että "kuva kuva".

Tämähän sujuu jo helposti. Ei tarvitse edes sanoa että käänny sinne ja sinne kun tyttö näköjään tietää jo että tuotos kuvataan joka sivulta.

Hihoista tein jälleen vähän reilut jotta käyttöaika pitenee. Hihoissa samasta kankaasta hihansuut kaksinkertaisena.
Taskun sisäkangas Noshin raitatrikoota.

Kisuja päästiin testaamaan heti käytössä kun vietimme loppu päivän puuhapuistossa.
Nyt tämä luomus roikkuu jo pestynä pyykkinarulla, josko sen saisi huomenna taas kuivana ja puhtaana päälle.

Metsän liftarit

Jospa päivittelisin nämä muutaman kesäpaidan mitä olen saanut aikaiseksi pojille. Ollut niin kylmä kesä ettei ole ollut edes innostusta ommella lyhythihaisia kun ei niillä tarkene. Enpä ole sen puoleen ommellut kyllä muutakaan. Syys vaatetusta voisi melkein alkaa jo suunnittelemaan. Lämpöisiä pitkähihaisia mekkoja ja paitoja collegesta ja joustofroteesta.

116cm

128cm

Metsän liftarit on Ainolan ihana kesänkeltainen kangas. Siitä piti saada molemmille paidat, joten hihat taas eri kankaasta jotta riitti.

Molempien paidat reiluja, jotta menevät ehkä jopa ensi kesänä vielä. Tänä kesänä näitä ei ole kovin monesti vielä käytetty vaikka valmistuivat jo juhannuksen tienoilla. Kaavana näissä Rascal OB 4/13.

Bebe-piirakka

Ostin alkukeväästä piirakkavuoan joka on odottanut käyttöä kaapissa monta kuukautta. Nyt se sieltä kaapista tuli taas vastaan ja päätin ottaa sen kokeiluun. Samaisessa paketissa on ohje mokkaiseen Bebe-piirakkaan. Bebe-leivokset ovat pitkään houkutelleet ja muistan niitä tehneeni joskus kouluvuosina mutta mausta en muista mitään. Nyt tämän sai helposti piirakkaversiona niin ei tarvitse näptärätä taikinaa moneen erilliseen muottiin. Mokan maun jätin tästä kuorrutteesta pois ja tein sen perus versiona. Pinnalle tein sulatetuilla candy meltseillä ruusun ja lehdet muoteilla.

Meillä kävi tänään pariinkin otteeseen vieraita katsomassa uutta koiranpentua, joten oli hyvä syy leipoa.

Kiinanharjakoirat Roci 3v ja Tico 8vk

Toinen pojista tykkäsi, toinen ei. Tyttö söi ainakin pintaa ja täytettä, miehen mielestä oli liian imelää. Minä rakastuin! Siis kertakaikkisen ihana leivos! Ihanan rapea keksimäinen pohja ja kinuskinen täyte. Tämä meni ihan lista ykköseksi tähän astisissa leivonnaisissa mitä olen maistanut. Onneksi niitä vieraita kävi kahdessa osassa niin sai tietenkin hivellä makuhermojakin kahteen kertaan. :) ja vielä jäi pari palaa jääkaappiin odottamaan huomista teekupposta. <3

uutta ja vanhaa

Jos pikkuhiljaa alkaisi tekemään kesävaatetta lapsille niin voisi keretä vielä tälle kesälle. Onhan kohta jo juhannus mutta helteitä ei ole pahemmin vielä näkynyt. Näytin pojille muutaman kankaan mitä sattui jemmoista vielä löytymään ja joista riittäisi paidaksi asti. Tarjolla oli ruskeaa pikkuhippua, harmaata reppunallea, sekä autokangasta jonka nimeä en muista. Tottahan toki autokangas nousi kummankin suosikiksi ja muita kankaita ei kumpikaan huolinut. Kankaasta ei vaan riittäisi kummallekin pojalle jollen tee hihoja jostain muusta kankaasta. Sopivaa kangasta ei löytynyt joten saksin vanhasta topistani hihat joka oli ehkä paras vaihtoehto mitä tarjolla oli.

Sain sattumalta kohdistuksetkin menemään aika hyvin sivusaumoissa.

Nuoremmallekin on kaavat valmiina kun vain ompelisi paidan kasaan. Siihen ajattelin ommella erivärisen kaulusresorin.

Tilasin vihdoin myös täydennystä kangaskokoelmaan ja niistä pitäisi pari mekkoa saada tytölle (oikeastaan 4), sekä jonkinlainen huppari ja on siellä jotain poikamaistakin. Ihanaa kesäisen keltaista on monta kuosia. Eka satsi odottaa pesua pyykkikorissa ja toinen satsi on vielä tulossa postissa ensiviikolla.

Pitäisi vaan saada nämä vanhemmat kulutettua kaapista pois. Ajattelin itse tekeväni vanhemmalle pojalle reppunallesta pitkähihaisen paidan vaikka eskarin alkuun syksylle, mutta pojan mielestä se oli vähän tyttömäinen kangas ja ei halua siitä itselleen mitään. Höh! Täytyy siis varmaan käyttää sekin tytön mekkovarastoihin. Jospa pikkuhippu menisi kumminkin nuoremmalle pojalle teeppariksi. Ehken kysy mielipidettä siitä vaan teen vaan. :)

kesää odotellessa

Viime viikolla ompelin joka arki päivä vaatteen ja olin siinä uskossa että viikonloppuna en ompele mitään. No kevätkisassa kun olin mukana niin en malttanut lopettaa sitä kumminkaan kesken vaan ompelin lauantaina ja sunnuntainakin. :D Piti ommella setti jossa on 2 osaa ja kaikki kuuden kisapäivän elementit näkyvissä kummassakin kappaleessa.

Aloin lauantai aamuna selailemaan kaavalehtiäni ja mielessä oli shortsit ja t-paita. Kaavat löytyi kumpaankin ja ei kun piirtelemään. Mies kuuli kaavapaperin rapinan sängyn pohjalta ja kysy mitä teen. Sanoin että siivoan lattiaa... Kysymys jatkui, mikä siellä rapisee koko ajan? Sanoin että en mä täällä mitään syö ainakaan! :D Et kai sä ala ompelemaan?? Kiinni jäin..

Paljoa en kylläkään lauantaina ommellut kun oli muuta ohjelmaa. Leikkelin shortsien ja t-paidan kaavat ja tein poimutukset valmiiksi kaikkiin kappaleisiin. Taskut taisin kasata ja ommella etulahkeisiin kiinni ja se siitä.

Sunnuntaina jatkoin shortsit loppuun ja hurautin paidan kiinni. Tein muuten samalla elämäni ensimmäisen napinläven!
Paita oli muuten valmis mutten keksinyt mihin ihmeeseen sen reiän tungen siinä. En halunnut pilata hienoa taskua jossa on kukka keskellä tekemällä siihen reikää. Joten päätin koittaa sitä napinläpeä taskuun. En tosiaan ole tutustunut tuohon vanhaan koneeseen niin paljoa että tietäisin edes saako sillä napinläpiä ommeltuakaan. Perus siksakilla siis koitin tuhrustaa sen. Toivottavasti pysyy kasassa. :)

Tästä tuli kyllä mielestäni ihan kiva setti. Kannatti siis jatkaa ompelua! Kunhan kelit vähän lämpenee niin saadaan asu kunnolla käyttöön. Nyt pidän kyllä ainakin muutaman päivän taukoa ompelusta. Tässä välissä voisi olla hyvä täydentää vähän kangasvarastoja.. Hyvin niitä saikin kulutettua tällä viikolla. Kisa päättyi siis minun osalta tähän työhön.

Paidan sivuilla halkiot ja shortsien takataskussa poimutus

Ai niin. Tilasinpa muuten pari kirjaa. Juuri ilmestyneen Mekkotehdas aikuisille ja aiemmin ilmestyneen mekkotehdas lapsille kirjat. Niitä odotellessa...

Kangasta kuluu...

Sunnuntaina ompelin vanhimmalle pojalle viimein ne housut Chalk star kankaasta josta aiemmin jo keskimmäiselle teinkin. Koitin ensimmäistä kertaa paljon kehuttua Saimi kaavaa niihin ja ei sitä kyllä turhaan ole kehuttu! Tuli oikeinkin hyvät housut tuollaiselle hoikalle pojalle. Tätä käytän ehdottomasti jatkossakin tuollaisiin perus pöksyihin.

Sitten huomasin että facebookin saumanvara ryhmässä alkoi kevätkisa jossa joka päivä tulisi ommella jokin uusi vaate tmv. Joka päivä tulisi myös uusi ohjeistus mikä siihen pitää lisätä. Ja mikä vaikeinta, nämä kaikki edellisten päivien lisäykset pitää aina olla mukana uudemmissakin töissä. Kesken kisan ei saa osallistua, vaan ainoastaan ne ovat mukana jotka ensimmäisenä päivänä osallistuivat. Ja sitä mukaan porukkaa tippuu pois kun jokin ompelus ei täsmää annettuja ohjeita. Ensimmäinen haaste oli laittaa resori. Näissä housuissahan se löytyy lahkeista, joten näillä lähdin sopivasti kisaan mukaan.

Seuraavan päivän lisäys oli poimutus. En keksinyt mihin poikien vaatteissa ompelisin rypytyksiä, joten tein tytölle. Ensin ajattelin mekkoa uusimmasta OB:sta ja leikkasin kaavat siihen, mutta valitsemani kankaan pituus ei riittänytkään siihen millään. Sitten ajattelin laittaa toista kangasta mukaan mutta päädyinkin tekemään jotain muuta.

Sitten tuli mieleen eräs kiva paita mitä itse käytin nuorempana. Se oli lyhythihainen ja sivuilta rypytetty. (Melko avara aukkoinenkin, mutta jätetään se pois vielä tuon ikäiseltä neidiltä. 😀) Meinasin ensin ottaa hyväksi todetun kaavani mutta päädyinkin koittamaan sitä samaisen mekon kaavaa jonka piirsin juuri. (Juuri ja juuri kun suunnittelin ja asettelin kankaitakin varmaan tunnin turhaan. )h

Ja päätin kumminkin tehdä sen avaramman aukon. Tosin tässä se tuli selkäpuolelle Ja tamppi väliin. Aikas kiva lisä. Resoria siis kaula-aukossa ja siellä takana tampissa. Ja ne rypytyksetkin hoidettu.

Kolmannen päivän lisäys oli tasku. Selailin kankaitani ja päätin koittaa puuvillaa. Löysin kivan väriyhdistelmän ja jotain ihan erilaista kuin ennen. Jälleen siis tytölle helpompi keksiä tämän poimutuksen takia. Tein hameen. Vanhasta OB:n numerosta löytyi kaava. Taskun päätin tehdä kukasta jonka leikkasin valmiina toisesta kankaasta. Samalla tuli tehtyä ensi kertaa myös aplikointi. Eli kuvan ompeleminen kankaan päälle. Eihän siitä mikään maailman kaunein tikkaus tullut, mutta kehtaan kyllä vähän syyttää tuota vanhaa ompelukonetta jonka siksakki pomppi minne sattuu... 😀 resoria vyötärölle ja hame kahdesta kappaleesta joiden väli poimutettu. Siinäpä ne vaaditut kriteerit täyttyivätkin.

Ja tää on niin retro väreiltään. Pirtsakat värit ja jotain ihan erilaista ku mitä meillä on.

Neljäs päivä ja haasteen lykkäs. Nimittäin reikä!!! Monttu loksahti auki 😲 ja ensimmäinen ajatus oli suoraan sanottuna mitä vit**a?? 😀 ei muuta kun saksimaan kankaita että saadaan se reikä tehtyä. Kyllä piti jonkun aikaa miettiä mitä ihmettä keksin tehdä.. No lähdin tekemään paitaa ajatuksena että saksinpa vaikka selän auki... 😀 ja sen teinkin. Tämä yllätys yllätys jälleen kerran tytölle. Pitkähihainen vuorostaan kun edellinen oli lyhkäsillä hihoilla.

Selkään mietin pitkään mitä laittaisin aliompelu kankaaksi, koska en halunnut että selkä näkyy siitä reiästä läpi. Etu- ja taka kappaleet oli valittuna ja kahden kankaan välillä pähkäilin sitä reiän peittämistä. Ensin ajattelin pitsiä, mutta sitten päädyin leikkaamaan niityllä kangasta, joka on samaa sävyä kuin etukappaleen raita kangas. Ei se sitten kumminkaan ollut niin hyvä ja vaihdoin sen takaisin pitsiin ja surautin äkkiä kiinni etten enää pähkäilisi sitä. Siitä niityllä kankaan palasta leikkasin sitten linnun ja aplikoin sen etu kappaleen taskuun, koska se taskukin sinne piti taas jonnekin tunkea. 😀 lopulta lisäsin vielä pitsireunan helmaan samalla ajatellen että se pitsi on kumminkin siinä seuraavan päivän tehtävässä.

Poimutus löytyy taskun suulta ja se lintu minkä piti mennä taustoineen selkään päätyikin sitten siitä turhaan leikatusta palasta taskun päälle. Resori kaula-aukolla ja se reikä nyt sitten luultavasti näkyy tuossa takana?😀

Viides päivä ja nauha. Täytyy myöntää etten muista ikinä käyttäneeni nauhaa, koska en ole myöskään ikinä opetellut käyttämään sirkkarenkaita jonka läpi ne yleensä esim. vyötäröltä tungetaan ulos. En siis myöskään ole ikinä ommellut napinläpiä mistä sen nauhan myöskin voisi tunkea. 😀 Enkä kyllä myöskään meinannut keskellä yötä sitä opetella, koska yö on pääosin se aika jolloin minä ompele kun lapset nukkuu. Ainakin suurimman osan.  Päätin jo paitaa tehdessäni että seuraavaksi haluan tehdä housut.

Legginssien kaavan etsin ja leikkelin. Ajatus tuli heti että poimutukset teen lahkeisiin ja taskun pyllyyn. Loput olikin vielä mietinnässä. Legginsseihin ei yleensä tule resorivyötäröä tai lahkeensuita. Reikäkin piti taas tunkea jonnekin... päätin tehdä sen reiän taskuun ja samalla keksin että se resori voisi vaikka näkyä sieltä taskun reiästä jolloin senkin saisi käytettyä johonkin.  Taskun reiän leikkasin tähden muotoon ja ompelin punaisen resorin taskun sisään jotta se antaa kivan värisävyn sieltä muuten melkein mustiin housuihin. Sitten selailin nauhojani ja löysin punaruudullista satiininauhaa. Mietin kauan että pitääkö se väkerrellä siihen vyötärön ympärille ja jotenkin sieltä uloskin vielä. Vaan keksinpä tehdä siitä vaan yksinkertaisen rusetin ja ommella sen toiseen lahkeeseen kiinni. Sen sentään osasin ilman oppikirjoja. 😀 Ja ihan tyylikkäät pökäthän niistä lopulta tuli.

Harvemmin tulee kamalasti ylimääräisiä yksityiskohtia laiteltua vaatteisiin kun ompelee vaan tekee melkeinpä helpoimman kautta. Mukavaa vaihtelua tälläinen suunnittelu. Harmi vaan kun aikaa ei ole tarpeeksi. Tämä viikko on menty noin 5 tunnin yöunilla kun ompelu on venynyt 2-3 joka yö ja nuorin lapsi heräilee 7 aikaan. 😩 välillä olen ommellut seuraavana iltana loput ja saanut valmiin kuvan vasta muutamaa minuuttia ennen kisan päättymistä kansioon. Huh ja sitten kun saa huokaista helpotuksesta että kerkesinpäs niin tulee jo seuraavan päivän lisäys mitä alan samantien suunnittelemaan ja ompelemaan että kerkeää seuraavalle päivälle. 😀 Hullun hommaa. Nyt on onneksi viikonlopun tauko mutta sunnuntaille pitäisi olla kaksi eri ompelua jotka sisältää kaiken tähän asti tulleen ja lisäksi halkion. Ja kaiken lisäksi siitä on tehtävä setti jotka selvästi kuuluu yhteen. Eilen olin sitä mieltä että nyt riittää minun osalta. Nautin viikonlopun vain perheestäni, mutta mielessä on jo suunnitelma kuitenkin kaiken varalta mitä voisin ommella. 😀