Merirosvosynttärit

Viikonloppuna juhlittiin meidän esikoisen 6-vuotis päiviä ja ensi kertaa hän sai pitää myös kaverisynttärit. Teemaksi hän valitsi merirosvot ja siitä äiti keksikin oivan ohjelmanumeron juhliin, Aarteenmetsästys.
Pojan lempparilastenohjelmiin kuuluu Paavo Pesusieni ja se pääsi koristamaan kutsukortteja. Paavo löytyy myös yhdestä juhlakoristelusta.

Poltetut kutsukortit

.

Mies askartelemassa?

Halusin askarrella kaikille lapsille merirosvohatut ja silmälaput. Kutsuun en siksi laittanut pukeutumisesta mitään. Onneksi mies auttoi niin saatiin parissa illassa ne valmiiksi.

Myös pompomeja halusin väsätä taas.

Ohjelman keksiminen tuotti päänvaivaa. Netistä löytyi paljon sellaisia missä seurattiin lappuja paikasta toiseen tai valokuvien perusteella edettiin eteenpäin jotta aarre löytyisi. Minusta ne kuulosti tylsiltä. Halusin radan minkä varrella olisi tehtäviä.

Juhlat alkoi pullonpyörityksellä jonka mukaan lahjat jaettiin sankarille.

Siitä lapset laitettiin lankulle kävelemään ja lankulta piti poimia mukaansa merirosvohattu tippumatta "mereen".

Seuraavana piti laittaa papukaijalle silmälappu silmät sidottuna. Lähimmäksi osunut sai kurkata papukaijan yllätyspussiin josta löytyi jokaiselle merirosvolle silmälappu.

Papukaijan luota lähti 6 pientä saarta eteenpäin josta jokainen lapsi kulki isoa pehmonoppaa heittämällä aina silmäluvun verran eteenpäin kunnes pääsi isolle saarelle.

Isolla saarella (matolla) odotti merirosvotyttö joka piti pikku merirosvoille kapteeni käskee leikin ja siitä viimeiseksi jäänyt sai avata ison arkun josta löytyi jokaiselle merirosvolippu.

Sillä välin pienet saaret olivat muuttaneet suuntaa ja lapset jatkoivat matkaa saarien jälkeen tunnelin läpi pimeään ja tähtitaivaan alla (sauna+kuituvalot katossa) odotti lahjapussit jotka olivatkin tyhjät.
Matka jatkui takaisin tunnelin läpi ja saaret olivat taas muuttaneet suuntaa, nyt lankulle. Lankkua pitkin mentiin takaisin lähtöpisteeseen ja siellä odotti merirosvo jolla oli kädessään pinjata ja edessään miekka. Vuorollaan lapset saivat lyödä kolme lyöntiä pinjataan ja toisen kierroksen lopussa pinjata rikkoutui ja lahjapussit täytettiin.

Aarteenmetsästys sujui oikein mallikkaasti ja kaikki lapset olivat innolla mukana ja kuuntelivat ohjeita hienosti. Aarrejahdin jälkeen päästiin juhlapöytään ja onnittelulaulua laulamaan synttärisankarille.

Syötäväksi lapsille valmistin merirosvolaivakakun, minimuffinsseja ja riisimurosuklaata. Siihen lisäksi sipsejä ja karkkeja, sekä coctailpaloja.

Minttusuklaa muffinssit, jota koristaa pojan lempparihahmo Paavo Pesusieni ja ananastalo

Dippikulhoa vartioi mustekala

Riisimurosuklaat 

Coctail-laivasta löytyy viinirypäle-ananas, viinirypäle-hunajameloni, sekä ritarijuusto-kurkku

Suklainen mansikkakakku

Seuraavalle päivälle valmistin sukulaisille uudet purtavat joihin kuului muunmuassa nämä:

Kinuski donitsit 

Hyydytetty kinkkuvoileipäkakku

Suklaatäytekakku

Kevättä rinnassa...

Ompelujumi on iskenyt. Ei vaan jaksa aloittaa. Ihania kankaita odottaisi pinoittain tekijäänsä mutta innostus puuttuu. Tai ehkä se on se aloittamisen vaikeus.. kaavapaperi on loppu ja vanhat kaavat ei sytytä. Pitäisi piirtää uutta. Sain uuden ompelupöydänkin joulun jälkeen kun mies kyllästyi katselemaan koneita keittiön pöydällä. Toki raahasin ne aina silloin tällöin siitä vaatehuoneeseen kun en ommellut mutta nyt kun ne olisi nätisti koko ajan valmiudessa niin ei vaan tule mentyä pöydän ääreen.. yhden lasten pussilakanan hurautin saumurilla kuntoon kun alasauma oli revennyt auki kokonaan ja peitto ei pysynyt sisällä kunnolla mutta senkin tein seisaalteni. En edes istumaan viitsinyt ilmeisesti mennä. Nyt pöytä toimii tomaatin kasvatusalustana. :D Jotain käyttöä sentään!
Koiralle aloitin villapaidan kutomisen pari kuukautta sitten mutta sekin on vielä kesken ja veikkaan ettei tälle keväälle enää kerkeä päälle. Jospa senkin syksyyn mennessä saisin..

Ihana kevät aurinko on vihdoin alkanut paistamaan. Tuntuu että koko syksy ja talvi menee puoliunessa kun on niin pimeää. En ole yhtään talvi ihminen. Lapsista huokuu ehkä osittain samaa. Yleensä aamulla aukeaa televisio ja lastenohjelmat mutta nyt ne on heti menossa ulos leikkimään. Ihana herätä aamulla siihen kun aurinko paistaa ikkunasta sisälle. Jos jotain huonoa pitäisi keksiä niin nyt todellakin huomaa miten puhtaat ikkunat meillä taas onkaan.. erikokoisia kädeljälkiä täynnä. Ja varmaan naamankuviakin.

Leipomiseen en onneksi ole kyllästynyt. Sitä voisi tehdä enemmänkin. Alkuviikosta katselin paljon ohjeita ja ostin aineksia kotiin. Keskimmäinen poika on todella innokas apuri. Monesti pyytääkin että äiti leivotaan jotain. Vanhin keskittyy lähinnä vain nuolemaan taikinan jämät kupista. Nuorimmaisella taas on tapana roikkua jalassa aina silloin kun äiti jotain keittiössä yleensäkin tekee. :D

Pähkinä-suklaa muffinsit

Minttusuklaaleivokset